Lauantaina meidän Tuike osallistui Kesäpäivien pieneen mätsäriin, jossa Tuike oli BIS! :) Säännöt olivat hiukan erilaiset kuin normaali mätsärissä, sillä punaisten ja sinisten kehässä ei sijoitettu koiria vaan jatkoon pääseville koirille annettiin ns. palkitsevia ruusukkeita, joihin oli kirjoitettu jotain koiraa kuvaavaa. Esimerkiksi Tuike sai ruusukkeen, jossa luki "huippumalli", joka kyllä kuvaa erittäin hyvin meidän raitapaitaa. :) Sitten kaikki palkitsevan ruusukkeen saaneet koirat niin sinisten kuin punaisten kehistä iskettiin yhteen ja valittiin BIS, joka siis oli Tuike. Lauantaina oli myös luento koirien käyttäytymisestä, joka kyllä viivästyi aikalailla sekaannusten takia. Luento oli muuten ihan mielenkiintoinen, vaikkakin luennossa kerrottuja juttuja onkin tullut luettua miljoona kertaa eri kirjoista jo ennen Neelankin tuloa meille. Lisäksi luennoitsija ei tiennyt yhtään mitään akitasta (tunnusti sen luennon alussa), joka hieman laski kyllä odotuksia.
Sunnuntaina olisi ohjelmassa ollut möllitokoa, mutta meikäläisellä oli valitettavasti hyvät unenlahjat. :') Eli nukuin sen yli. Osallistuimme kuitenkin kiihdytyskisaan, mikä meni Tuikkeen osalta hyvin. Tuike ei vain tajunnut, että pitäisi juosta niin kovaa kuin vain pystyisi, sillä Tuike vain rauhallisesti ravasi ja loppua kohden sitten hitaasti laukkasi meikäläisen luo. Mitäpä sitä kiirehtiä. :) Tuike tuli peräti suoraan meikäläisen luo, vaikkakin aluksi vähän jänskätti. Ennen lähtöä kotiin mukaan tarttui todella upea akita-taulu, akita ry:n t-paita ja hieno painokuva brindlestä akitasta, jonka painatan tilaisuuden tullen jossain näyttelyssä.
Lisäksi Kesäpäivillä lauantaina saimme kuulla ilouutisen Neelasta. Neelan haukkuun oli tuolloin kaadettu karhu Ilomantsissa! Vaikka Neela onkin käynyt metsässä puolivuotiaasta lähtien ja haukkunutkin hirveä ihan mukavia aikoja, oli tämä sen kaikkien aikojen ensimmäinen kaato, kiitos ahneiden hirvimiesten ja vastoinkäymisten. Alla on hätäinen kännykällä otettu kuva karhusta, lisää tulee joskus, kun isän tuttu niitä joskus lähettää. Lisäksi viime lauantaina Neela oli haukkunut hirveä 3 ja puolituntia, joten ihan toimiva metsästyskoira taitaa tämä meidän Neela olla. (: Saisi vain isän innostumaan viemään Neelaa haukkukokeisiin, muttamutta... Ja lopussa on pieni kertomus karhun kaadosta.
Karhu oli noin 8-10-vuotias uros, painoa noin 200 kg. Pituutta karhulla oli 240 cm ja etutassun leveys oli 13,5 cm. Karhu ammuttiin Ilomantsissa, Koitereen pohjoispäässä, itäpuoli (Laamaankangas, Haapajoki). Neela meni suoraan karhun jäljille noin klo 5.00 lauantaina. Karhu otti haukun ja väistyi, koira perässä. Karhu pysähtyi ja karhu ammuttiin noin 80 metrin päästä puolen tunnin haukkuun.
Tuntui vähän mustkin "inside-porukalta". Ei kyllä osannu olla oikein mitenkäänpäin siellä, vaikka kuinka yritti.
VastaaPoistaNoh, ehkä seuraavalla kerralla paremmin.
Musta on näyttänyt jo vähän tuota foorumia selaillessa, että akitaihmisten toisiaan kannustavista viesteistä huolimatta, esiintyy jonkinasteista kuppikuntaisuutta näissä piireissä.. Ketään toki moittimatta tai henk.koht. syyttämättä.
VastaaPoistaOnnea nyt Neelalle ihkaekasta kaadosta, melkoinen aloitus! :D
Jeps, yhdyn molempien kommentteihin. Ehkäpä se ajan myötä hellittäisi.
VastaaPoistaJa Neela kiittää! :)