Elämäni koira on poissa. Koira, joka on kulkenut rinnallani läpi erilaisten elämänvaiheiden ilojen ja surujen. Koira, jonka kanssa jaoin saman syntymäpäivän. Koira, jonka rautahermoja sokeutuminenkaan ei murtanut. Koira, joka oli vähän liian kiltti akitaksi. Vaikka eläinystävistä luopuminen on vuosien saatossa valitettavasti tullut tutuksi, tämä menetys sattuu niin helvetisti. Suuret kiitokset kasvattaja Nooralle maailman parhaimmasta ja lempeimmästä koirasta. Ei olisi voinut parempaa ystävää 15-vuotias tyttönen aikoinaan saanut vierellensä kulkemaan. Tuikkeen kohtaloksi koitui aivokasvain, joka vei kävelykyvyn.
Lepää rauhassa rakas Tuike 💗
