Raitapaita 10 kk

Siinäpä siis pieni poseerauskuva raitapaidasta. Tuike täytti jo viime torstaina 10 kk, mutta vasta nyt sain kuvat ulos kamerasta. Hirmu nopeasti kyllä on aika mennyt, kohtahan neiti täyttää jo vuoden! Luonteeltaan neidistä on tullut hitusen itsenäisempi ja pidättyväisempi, mutta jokainen meille tuleva pusutellaan yhä avoimesti ja tilaisuuden tullen yritetään kammeta syliinkin. Koiranäyttelyssä ynnä muissa koiravaltaisissa tapahtumissa neiti on paljon pidättyväisempi kuin normaalisti, ellei joku sitten tule lässyttämään meidän seurapiiriperhoselle. 8) Tuike on kyllä aika lössykkä akitaksi, se jopa antaa Neelan pomotella itseään, vaikka luulin sen menevän aluksi toisin päin. Akitan jääräpäisyyttä kyllä löytyy, mutta ei niin suurissa määrissä kuin olin odottanut. Ovela tämä neiti kyllä on! Kaikki tilaisuudet omistajan höynäyttämiseksi täytyy käyttää hyväksi. Tuike on hyvin läheisyydenkaipuinen ja vaikkapa aamiaispöydässä pitää vähintään maata omistajan varpaiden päällä. Sohvalla istuessa sama kuvio toistuu, ellei sitten Tuike vaihteeksi tule viereen ja painaa päänsä omistajan syliin. Myös muiden koirien kanssa tullaan juttuun mainiosti, eikä ikäviä kohtaamisia ole sattunut yhtään. Tuike ei kai ole vielä tajunnut olevansa akita. (:

Ja sitten hieman poikkean aiheesta. Sunnuntaina kävin ystäväni luona ja näin samalla tämän pikkusiskon koiranpennun, 9-viikkoisen japaninpystykorva Shiron (on japania ja meinaa muuten valkoista). Tällä pikkujätkällä kyllä energiaa riitti! Valkoinen karvapallo pomppi joka paikkaan ja tervehti jokaista vastaantulevaa ihmistä erittäin riehakkaasti. Itse tykkään kyllä paljon isommista koirista, mutta vitosryhmäläinen kun on niin menköön. :) Shiro oleilee lopun loman ystäväni luona, kunnes pikkusisko palaa taas opiskelemaan. Tätä karvapalloa piti pitää paikoillaan, että olisi edes jonkinlaisen kuvan saanut tästä söpöläisestä. :)

Lauantaina olisi tarkoitus mennä mätsäriin molempien koirien kanssa, jos vain saan kyydin.

Ylivieska KV 18.7, raitapaidan upea suoritus!

Sunnuntai meni siis mukavasti koiranäyttelyssä, jonne lähdettiinkin jo aamulla kello 6.00 ajamaan. Akitoja oli ilmoitettu 4, mutta vain kolme oli paikalla. Akitoja oli edustamassa Tuikkeen lisäksi tämän kaunis Uhka-äippä ja veteraaneissa mukava Salli-muori. Uhkan ollessa myös näyttelyssä Tuikkeen kasvattaja Noora pääsi samalla näkemään meidän neidin. :) Sää oli mukavan lämmin ja poutainen, vaikka se enteilikin aluksi sadetta. Tuuli oli myös ajoittain kova. Kehät olivat myöhässä, sillä tuomari käytti paljon aikaa koirien tutkimiseen. Noh, eipä siinä auttanut muuta kuin odotella. Kehään kuitenkin sitten päästiin.

Tuike seisoo

Uhka-äippä liikkeessä

Salli-muori liikkeessä

Tuomarina akitoilla oli Theo Leenen Belgiasta. Kehässä Tuike ei jaksanut pitkän odotuksen jälkeen juosta kovinkaan hyvin ja meikäläinenkin jännityksissään lähti aluksi juoksemaan liian kovaa. Jotenkin se kuitenkin meni ja kehä oli mukavan iso, joten tilaa oli ainakin juosta. Seistä raitapaita jaksoi hyvin, vaikka neiti näyttikin melkoisen tympääntyneeltä. Tuomari oli mukava ja asiallinen, vaikkakin hirmuisen kovakourainen! Tarrasi heti kiinni koiran päästä, vaikka näitä kippuroita pitäisi lähestyä varoen. >8( Noh, minä tätä kyllä enemmän säikähdin kuin koira, Tuike tyytyi vain nuolemaan tuomarin sormia. :D Mutta kun tuomari ojensi vaaleanpunaisen nauhan, oli riemu rajaton! Me nimittäin Nooran kanssa ennen kehää puhuttiin, että on se Tuike hieman tukevassa kunnossa ja pitäisi hieman kiloja karsia pois, niin tuskin sitä ERI:ä sieltä tulisi. Tuosta neidistä kun ei ikinä kyllä tiedä, onko se tukeva vai onko se vain tuon jumalattoman tuuhean turkin syytä. Tuomarille Tuike ei kuitenkaan ollut liian tuhti vaan neidin kokonaistulokseksi tulikin JUN ERI1 PN1 SERT ROP!! :) Ja vielä ekaa kertaa junioriluokassa! Tästä kyllä kaikki kunnia kuuluu Tuikkeelle, joka tuntui vain ajatteleva: "Jaahas, käydäänhän tuolla nyt pyörähtämässä kun tänne saakka ollaan tultu." :) Ja kiitokset myös kasvattaja Nooralle esittämisvinkeistä ja tietty hienosta koirasta. ;) Ja loppuun arvostelua:

"10 months old. Young bitch. Nice brindle colour. Nice feminine head with correct eart set & carriage. Dark eyes. Complete bite. Good neck, shoulder & topline. Correct tailset. Strong body for age. Good angulation in front, could have a little more in stifle."

Tuike ylpeänä palkintoineen

Ryhmäkehässä

Ryhmäkehään jäimme, mutta sieltä ei menestystä tullut. Nyt neidiltä yritetään karsia hieman kiloja pois, just in case. :)

Tästä se lähtee

No niin, nyt on sitten koiruuksien blogi valmis. Aluksihan minun piti tehdä ihan kotisivut, mutta saamattomana ihmisenä nekin sitten jäi. Noh, ehkä sitten joskus tulevaisuudessa. (: Mutta siis, tämä blogi käsittelee valkoisen ruotsinhirvikoiran ja akitan sekä näiden omistajan elämää ja kommelluksia koiramaailman kiemuroissa, ja myös sen ulkopuolella. Kuulumisien kirjoittelusta vastaa syksyllä lukioon opiskelemaan menevä, kohta 16-vuotias tyttö Liperistä, Itä-Suomesta. Harrastuksiin kuuluvat perus koirien kanssa lenkkeilyn lisäksi koiranäyttelyt/mätsärit, kotitokoilu ja satunnainen verijälki. Plus tietty muut satunnaiset koiramaiset touhut. Ja joskus hirvimetsällä pyöriminen, vaikka se onkin enemmän isän heiniä. Kotona pyörii myös kaksi kotikissaveljestä, mutta koska ne kulkevat pääasiassa omia polkujaan, niiden kuulumisia harvoin täällä nähdään. Blogin nimeksi tuli Tassurallin Taikaa, sillä erittäin luovana ja omaperäisenä ihmisenä nappasin sen foorumilta, jossa ehdotettiin koirien blogille nimiä. Erittäin ovelaa sanoisin. Mutta eikös jokaisen koiranomistajan elämä tunnu jossain vaiheessa olevan melkoista tassurallia, mutta siinä on silti oma taikansa. ;) Osuvampaa nimeä saa siis hakea.

Sen pitempiä esittelyjä en jaksa vielä kirjoitella, ehkäpä jossain toisessa blogimerkinnässä. Jos jollain on muuten jokin koiramainen blogi tai sivu niin vinkkaa, lisään sen mielelläni linkkilistaan! Huomenna suunta käykin kohti Ylivieskaa koiranäyttelyn merkeissä ja Tuike starttaa ensimmäistä kertaa junioriluokassa. Saa nähdä miten käy.