lauantai 2. kesäkuuta 2018

Tuikkeen glaukooma

17.4. Tuike näyttää ensimmäiset merkit sokeudesta yrittäessään etsiä leluaan. Silmissä viitteitä sameudesta. Käytös muuten virkeä ja ruokahalua on.

18.4. Silmät nyt selvästi suuret kooltaan ja punertavat. Tuike hieroo tassuillaan silmiään, muuten käytös virkeä ja ruokahalua on. 

19.4. Tuike viedään eläinlääkäriin ja tuomioksi tulee heti glaukooma molemmissa silmissä. Silmänpaineet olivat 44/45 mmHg. Normaalien silmänpaineiden pitäisi olla 15-25 mmHg. Molemmat silmät lähes jo kokonaan sokeat. Tavoitteena koiran kipujen poisto. Määrätään kahta eri silmätippaa (Xalatan ja Cosopt) ja kipulääkettä (Mobic 7,5 mg). Keskustellaan vaihtoehdoista, sillä lääkitys kuitekin lopulta pettäisi: silmien kemiallinen tuhoaminen (silmät sokeutuvat, mutta koira saa pitää silmät päässään), molempien silmien poisto tai koiran lopettaminen.

8.5. Kontrolli. Silmänpaineet nyt 25/25 mmHg, laskua tapahtunut. Lääkitystä jatketaan. Sovitaan aika silmien kemialliseen tuhoamiseen.

16.5. Silmien kemiallinen tuhoaminen. Heti operaation jälkeen Tuike oli selvästi kipeä, mutta tästä eteenpäin muutosta tapahtui vain positiiviseen suuntaan.

21.5. Silmät selvästi pienentyneet ja Tuike käytökseltään normaali itsensä.

28.5. Operaation jälkeinen kontrolli. Silmien paineet poissa. Lääkitys lopetetaan. 

Nyt kävi näin. Valitettavasti Tuike menetti näkönsä, mutta raitapaita elelee kivuttomasti toivon mukaan vielä useita vuosia. Sokeutuminen oli itselleni suurempi shokki kuin Tuikkeelle, joka luottaa nyt enemmän muihin aisteihinsa ja liikkuu ympäriinsä hämmästyttävän hyvin. Toki Tuikkeen hyvähermoisuudesta on ollut apua sokeuteen sopeutumisessa. Kyllä tämä tästä. :)